Mitäs nyt sitten?

Olenpas tässä korona-kurimuksen aikan miettinyt ja paljon – kaikenlaista!

Olen kelannut aikaa taaksepäin, aina sinne parinkymmenen vuoden taakse. Olen miettinyt elämää – töitä ja muutakin. Summana voisi kai todeta, että olen kyllä totisesti saanut olla todella monessa mukana.

Suurimmaksi osaksi olen itse työllistänyt itseni, olen luonut itselleni niin sanotun työpaikan. Välillä on mennyt maaliin, hyvinkin ja välillä on karahtanut karille ihan kunnolla. Kokemuksia yhtä kaikki!

En ole koskaan tottunut pääsemään helpolla mistään. Olen tottunut tekemään todella paljon töitä ja paljon myös ihan niitä monelle yrittäjälle tuttuja ”ilmaisia hommia”. Tunti-, päivä- ja viikkokausiakin asioita aamusta iltaan, josta ei suoranaisesti saa mitään palkkaa, ei heti eikä mahdollisesti myöhemminkään. Moni miettii tässä kohtaa tekstiä : No miks teit? Koska halusin ja uskoin, koska olen saanut suurimmaksi osaksi tehdä sitä, mitä eniten rakastan, siis töissä ja niiden suhteen.

Tässä samalla huomaan melko merkittävän jutun, mitä en ihan suoraan sanottuna ole edes sen kummemmin ajatellut. Jutun, joka tuntuu jotenkin jopa hiukan pahalta…. Huomaan, että minut on varmasti mitä suurimmassa määrin arvioitu aina enemmän tai vähemmän TYÖN KAUTTA! Eli toisin sanoen, olen olemassa suurimmalle osalle ihmisistä työn kautta – puhujana, yrittäjänä, opastajana, meikkaajana, kosmetologina, esimiehenä ja niin edelleen.

Kysymys kuuluu – entä JOS en enää olekaan? Olemassa työn kautta? Mitenkäs sitten ollaan? Tuntuu aika järkyltä vastata itselleen, että oikeastaan en tiedä… Elämä on minulla määräytynyt ja muodotunut työ edellä – aikataulut, tapaamiset, lomat (mitkä lomat??), harvinaiset vapaat jne…. Vaan eipä muodostu enää!

Olen tosiaankin nyt uuden edessä! Ja suoraan sanottuna olen tästä aika innoissani 🙂 Olen monessakin yhteydessä todennut, että ”ei niin paljon pahaa, ettei jotain hyvääkin” – se piti nytkin paikkansa. Tämä siis nyt tähän korona-aikaan viitaten. Olen joutunut (saanut) olla vapaalla, olen joutunut (saanut) aikaa olla perheen lisäksi myös itseni kanssa ja niin edelleen. Ja kuten sanottu, olen aika innoissani.

Mitäs nyt sitten?

Yrittäjänä tietenkin jatkan kosmetiikan parissa ja olen siis töissä, mutta nyt olen töissä, kuten ”normaalit ihmiset”. Tulee olemaan vapaapäiviä, jopa hiukan kesälomaa – tuntuu ihan mahtavalta!

Viime päivät olen miettinyt, että haluaisin tehdä jotain uutta… en töitä, vaan jotain muuta. Aika huikea fiilis pohtia tälläistä, mulla todellakin voisi olla aikaa tehdä ”jotain muuta”. Yhtään en vielä tiedä, mitä se tulee olemaan ja tuleeko, mutta mietinnässä on. Ja se tuntuu nyt niin hyvältä 🙂

Mielenkiinnolla siis kohti tulevaa 🙂 Ei todellakaan niin paljon pahaa, ettei jotain hyvääkin!

Minna

Share Button

Päivän pelastaja, ehkä ja toivottavasti!

 HYVÄ ASIAKASPALVELU, HYVÄ ASIAKASPALVELIJA, ERINOMAINEN PALVELU, AMMATTITAITOINEN PALVELU….

Nimitetäänpä sitä nyt sitten millä termillä vaan, on se melko ylivertaista, vai mitä?

Taas palaan tylsänä tähän ”vallitsevaan tilanteeseen”, mutta tässä(kään) sitä ei vaan voi ohittaa. Nimittäin, jotenkin olen itse kokenut saavani lähes kaikkialla, missä asioin, nyt entistäkin parempaa palvelua. Mistä mahtaa johtua, en lähde sitä analysoimaan sen enmpää. Olen kuitenkin tästä tekemästäni huomiosta erittäin iloinen 🙂

Pyrin myös itse olemaan aina se hyvä ja ammattitaitoinen asiakaspalvelija. Olen saanut paljon palautetta vuosien saatossa toki, laidasta laitaan. On se pääsääntöisesti ollut hyvää, mutta joukkoon mahtuu toki muutakin. Nyt viime päivinä olen saanut muutamilta ihmisiltä kuulla, että he ovat saaneet minulta parhaat mahdolliset vinkit ja että heillä on luottavainen olo tehdä kanssani kosmetiikka-kauppaa, ihanaa 🙂

Jokaisella meistä on mielestäni oikeus vaatia vähintäänkin asiallista palvelua, kaikkialla. Jos palvelu ei miellytä, siitä pitää voida ja saada sanoa ja toki myös äänestää jaloillaan.

Erityisen iloisesti itseni on yllättänyt viime aikoina nuoret aikuiset asiakaspalvelijat. Hymy on ollut herkässä ja käytös kaikin puolin äärimmäisen kohteliasta. Se tuntuu mielettömän hienolta.

Mistä se hyvä palvelu vaikka niissä nopeissa kohtaamisissa koostuu? Mun mielestä HYMY on vaan täysin ohittamaton juttu. Kun se kuorrutetaan sopivasti rennolla ja ystävällisellä, sekä välittävällä palvelulla ja asenteella,  kyllä toimiiiiii!!!

Tänä aikana on totisesti saanut nahoissaan kokea sen ihan konreettisesti, että asiakas maksaa meidän palkan! Hyvä pitää mielessä näissä töissä, aina.

Haluan tähän vielä ihan lyhyesti kertoa yhden kohtaamisen itseltäni. Sain puhelin puhelinoperaattorilta viime viikolla. Olin jättänyt viestin edellisenä iltana ja jo seuraavana aamuna sain siis tuon soiton. Käytiin tämän asiakaspalvelijan kanssa asiat läpi. Kaikki tapahtui selkeästi, helposti ja nopsaan. Kun asiat oli selvät, hän kysyi : Minkä alan yrittäjä oot tarkemmin ottaen? Kuinka on nyt mennyt? Onko mitään hommia nyt jne jne. Lopuksi hän toivotti kovin vilpittömästi tsemppiä ja kaikesta huolimatta kivaa päivää. Hänen ei missään nimessä olisi ”tarvinnut” alkaa kyselemään kuulumisia tms., mutta hän sai sillä kiinnostumisella mulle kovasti kivan fiiliksen 🙂 Näitä tarinoita olisi muitakin, mutta olkoon tämä nyt esimerkkinä.

Ollaan siis ihmisiä ihmiselle, töissä ja kotona 🙂

Minna

 

 

Share Button

Saan tehdä sitä, mitä eniten rakastan! (kolumni SE-lehdessä)

SAAN TEHDÄ SITÄ, MITÄ ENITEN RAKASTAN

 

On kirjoitettava siitä, mikä mielessä aktiivisesti pyörii. Päällimmäisenä mielissä
meillä kaikilla on tietenkin terveys, oma ja läheisten, näin toivon. Kuitenkin huoli on vähintäänkin vuoren kokoinen myös toimeentulosta, niistä joka päivän töistä, omista ja toisten.

Olen yrittäjä, pienen pieni kauneusalan yrittäjä. Saan tehdä sitä, mitä parhaiten
osaan, mihin olen saanut koulutuksen ja ennen kaikkea saan tehdä sitä, mitä eniten rakastan! Mikä sen parempaa.

Olen myös työnantaja, saan tarjota töitä muutamalle
äärimmäisen innokkaalle ja ihanalle nuorelle ihmiselle. Se antaa ylpeyden tunteen, joka päivä – paitsi nyt! En voi tuntea vähääkään ylpeyttä siitä, että jouduin ojentamaan näille nuorille ammattilaisille lomautus laput muutama viikko sitten.
Tiedän toki, etten suinkaan ole tunteitteni kanssa yksin, joskaan se ei sinällään vähennä tuskaa.

Pitää käsi sydämellä tunnustaa, että on tullut jälleen kerran mietittyä tätä yrittäjänäolemisen ihanuutta ja kamaluutta. Onko tässä hyvänen aika mitään järkeä? Mikä ajaa ihmistä tekemään tätä?

Me yrittäjät olemme aina väistämättä eri arvoisessa
asemassa, kun avun tarve tulee. Kiitän todella Suomen hallitusta niistä toimista, joita se on aikaan saanut yrittäjien ja yritysten turvaamiseen tänä järkyttävänä aikana.
Joskin täytyy samaan hengen vetoon todeta, että tasan ei mene nallekarkit,
tässäkään, valitettavasti. Siitä tunteesta, kun työkalenterista tyhjenee työt kahdessavuorokaudessa 90 %, voisi kirjoittaa enemmänkin. Tässä tyydyn vain toteamaan, että kylmähiki kiipesi, ei pelkästään otsalle, vaan koko kehoon.

Me yrittäjät olemme melko sitkeää porukkaa, väittäisin. Tämä johtunee siitä, että saamme nimenomaan tehdä sitä, mitä parhaiten osaamme, mitä eniten
rakastamme. Tänä aikana kysytään sitkeyttä, isompaa uskoa tulevaan kuin koskaansekä kaikkea mahdollista tukea, niin taloudellisesti kuin henkisestikin. Me olemme ihmisiä, myös.

Niin, on tässä kaiketi kuitenkin jotain järkeä, kai. Tätä ajaa tekemään rakkaus, siihen omaan työhön. Tätä ajaa tekemään iso usko aina vaan paremmasta. Tätä ajaa tekemään kaikki se, mitä yrittäminen parhaimmillaan tarjoaa. Omalla kohdallani sitä on myös mahdollisuus tarjota töitä muille. Mutta se, mikä tähän ei aja, ainakaan minua, on niin sanottu ja melko kuuluisakin käsite : yrittäjän vapaus – mikä tai mitä se on?

Olen siis pienen pieni kauneusalan yrittäjä, ja usko on vahva, edelleen ja kaikesta huolimatta! Saan tehdä sitä, mitä eniten rakastan.

Haluan yrittää, toivottavasti Sinäkin!

-Minna –

Share Button

Päiväkirja – vol.3

AUTS – meinaa venähtää… no mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan 🙂

TORSTAI 2.4.2020

Torstai oli totisesti toivoa täynnä, kuten sanonta kuuluu, nyt ihan erityisesti.

Tänään kutsui yrittäjää oma kauppa, The Body Shop kauppakeskus Goodmanissa, vaihteeksi. Toivoa oli, että kuitenkin ”joku poikkeaa” ja kyllähän siinä niin kävikin. Ihanaa, että joku kuitenkin kosmetiikkaa hakee ja haluaa.

Nyt on korviin kantautunut paljon keskustelua siitä, että kauppakeskukset sulkea. Kannatan henkilökohtaisesti varovaisuutta ja varautumista, mutta tästä olen, ehkä ymmärettävistäkin syistä, eri mieltä. Tämä kauppa on ainoa elinkeinoni tällä haavaa ja toivon, että saan pitää ovia auki niin kauna, kun vaan tosiaan ”joku poikkeaa”.

JOS kauppakeskukset pitää sulkea, on ehdottomasti viimeistäänkin siinä kohtaa ja mieluusti ensin suljettava isot marketit!! Olen 100% varma, että tartuntariski siellä isossa marketissa on todella paljon suurempi, kuin nyt kovasti hiljaisessa kauppakeskuksessa! No, se siitä. Ainakin tässä kohtaa kauppakeskuksen ovet siis ovat avoinna ja minä olen siitä vilpittömän kiitollinen!

Olipas mukavia asiakkaita ja tulee tämän keuhuden keskellä erittäin hyvä fiilis, kun asiakkaat kiittävät ja ilahtuvat siitä, että The Body Shopin ovet ovat avoinna!

Päivän yksi tärkeimmistä (joskin aika pikaisista) tapaamisista oli ehdottomasti rakkaan Ystävän piipahtaminen kaupan ovella. Höpötettiin hetki ja pidettiin tietenkin turvaväli 😉 Huomaattehan kuvassa IhaNaisen ”kissa-pipon”, dimangeilla varustetuin korvin <3

Kohtaamisen jälkeen jäin tänään miettimään taas aikuisten naisten Ystävyyksiä. Kyllä se vaan tässäkin iässä on ihan mielettömän tärkeää, nämä rakkaat Ystävät! KIITOS, että olette olemassa!

Työpäivä oli kaupan osalta pulkassa 17.15 ja siitäpä jälleen maalle, kotiin. Oli hyvä päivä ja ilta, mutta onhan se ”huoli” läsnä, ei sitä voi kieltää…

Mikä päivässä suretti?  Ei isosti mikään, mutta kauppakeskusten mahdollista sulkemista mietin toki…

Mikä päivässä ilahdutti? Ihanat asiakkaat ja Ystävät!

 

PERJANTAI 3.4.2020

Kuulostaa super-tylsältä, mutta ei oikeasti ole sitä – päivä noudatteli pitkälti samaa kaavaa kuin torstaikin.

Päivään kuului siis kosmetiikkaa, asiakkaita, yrittämistä, sähköposteja, laskelmia ja ihan niitä perus-hommia. Siispä varsin kelpo päivä.

Mietin tässä, että on kyllä melkoisen kaavoihinsa kangistunut ihmisen lapsi, koska aamut noudattelevat toisiaan melko tarkkaan puuroineen, kahveineen, uutisineen, meikkauksineen jne jne. Kellon ajatkin on lähes samat 🙂 no, sellaista se nyt vaan on. Ja kyllähän arki varmaankin suurimmalla osalla meistä sujuu juurikin niissä tutuissa kaavoissa, noin pääsääntöisesti.

Mutta mutta, nythän siis perjantai ja tiedossa parin päivän vapaat!! Se tuntuu aina yhtä hyvältä, varsinkin kun sitä saa viettää yhdessä rakkaiden kanssa. Mielessä viuhuu pihatyöt, metsälenkit, varaston siivous ja kyllä, myös hyvä punaviini 😉

Illasta kotona on pakko kyllä hiukan kertoa ja sitten alkaakin viikon päiväkirja olla valmis ja paketissa.

Vaikka tykkään seurata telkkarista moniakin ohjelmia, niin ei se ruudun tuijottaminen tunnu läheskään aina mukavalta vaihtoehdolta.  Niinpä siinä iltasella lähdettiin mieheni kanssa tekemään musa-matkaa lapsuuteen, nuoruuteen, aikuisuuteen ja olipa hauskaa. Voi kuinka paljon maailmassa on hyvää musaa!!! Musamatkamme tämän kertaisella päätepysäkillä odotti molempien valinnat maailman KAUNEIMMASTA biisistä – ei muuten ollut kovin helppoa, kun valita sai vain yhden biisin. Oli aikamoista, että valintamme osui samaan bändiin, joskin eri biisiin <3

Minun mielestä maaliman kaunein biisi on QUEEN – LOVE OF MY LIFE!

Halauksia, Minna 🙂
Share Button

Päiväkirja – vol.2

TIISTAI 31.3.2020

Tiistaille oli jo valmiiksi melkoisesti suunnitelmaa – istumista koneella, kotona maalla. Olin päättänyt, että aloitan heti viimeistään siinä 8 aikaan, mutta ”venyin” kera kahvin ja aamun uutisten yli 9 saakka.

On muuten kyllä jännä juttu, kuinka sitä vaan tottuu asioihin. Kun herään ja nousen, niin kävelen lähes suoraan avaamaan telkkarin… Ja teen sen usein myös viikonloppuna, vaan todetakseni ettei aikaiseen aamuun kuulukaan silloin aamutelkkaria, sellasta pohdintaa 😉

Jotenkin sitä ehkä vähän ”kiristi” päätä avata kone ja aloittaa, ohjelmassa oli viimeisiä asioita veroilmoitusta varten kirjanpitäjälle ja sitten ne kuuluisaksikin tulleet yrittäjän tukihakemus-hommelit. No mutta, tehtyä tuli ja myös tuijotettua koneen ruutua, noin nelisen tuntia kaiken kaikkiaan.

Olipa muuten ikävä ilma tiistaina 🙁 nyt sitä on jotenkin niin virittänyt mielensä jo kevääseen, että ihan meinas mennä mieli matalaksi, kun oli lumi aamulla maassa ja kamalan kylmä tuuli! Käytin koirat siis ”talon nurkalla” päivällä… Itse ainakin täällä maalla jotenkin niin kovasti odottaa kevään tuloa. Pihahommat (jotka ei sitten ihan heti lopukaan) ja seuraaminen uudesta kasvusta, aika ihanaa!

Tärkeitä hetkiä monissakin päivissä on ehdottomasti myös keskustelut äidin kanssa puhelimessa. Tuntuu niin ikävältä, että tässä kohtaa ei voida tavata. Olen kovasti onnellinen ja tyytyväinen, että hän on fiksu ja pysyttelee kotona, ulkoiluhommia lukuunottamatta.

Iltapuoli päivästä olikin varsin rento – virkkamista, telkkaria ja vähän pyykin pesua 🙂

Mikä päivässä suretti? Kevään ”lykkääntyminen” ja huoli yrityksestä ja ihan vaan yleisesti pärjäämisestä tässä tilanteessa.

Mikä päivässä ilahdutti? Monet asiat, sellaiset aika yksinkertaiset.

**************************************************************

 

KESKIVIIKKO 1.4.2020

Aprillipäivä… eipä oikein taida olla pilojen aika juuri nyt. Toisaalta olen kyllä vahvasti sitä mieltä, että huumorilla ja kuitenkin positiivisella asenteella jaksaa itse monissa tilanteissa paljon paremmin.

Niiden koko lailla saman tyyppisten aamutoimien jälkeen matka suuntasi aamupäivällä kohti Kauneushuonettani, Hallituskadulla, Hämeenlinnan keskustassa. Hyvänen aika, en ole oikeastaan edes käynyt siellä puoleentoista viikkoon!! Normaalioloissa teen siellä paljon yksityisiä ihonhoito- ja meikkausopastuksia henkilökohtaisesti asiakkaille tai ryhmille. Kuten saattaa arvata, kaikki on nyt peruuntuneet 🙁 ja ties kuinka pitkäksi aikaa. Meikkaajan työt on nyt vähän sellainen homma, että sitä ei kovastikaan voi harjoittaa, kosketusta kun ei voi välttää. Tahdon itse olla asiassa vastuullinen ja huomaan, että myös asiakkaani toivovat samaa.

Siivoilin vähän siellä paikkoja ja keräilin kosmetiikkatuotteita mukaani asiakkaille toimitettaviksi. IHANAA, kun saa toimittaa!! Tapasin lyhyesti myös ihanan kollegani naapurista ja lyhyesti siinä pohdittiin, mitä mahtaa kaikki tämä tuoda meille kauneusalan yrittäjille. Kauheeta, kun ei voitu halata…

Matka jatkui kohti Goodmania ja The Body Shop kauppaani, luvassa mm. varaston siivousta. Siinähän sitä vierähti päivä jälleen niissä omissa ihanissa työjutuissa, kosmetiikan parissa.

Voi ihanuus, sitten odottikin jo METSÄLENKKI, parasta! Täällä maalla on niin mahtavaa, kun voi löytää paikkoja ja reittejä, jossa saa todella mennä ihan rauhassa, hengittää syvään ja nauttia metsän voimasta. Mä niin nautin! Yhdessä rakkaiden ja koirien kanssa, vaihtelevilla kokoonpanoilla.

Hyvään päivään kuuluu ehdottomasti myös juttelut puhelimessa rakkaiden lasten kanssa – Linda & Aleksi <3

Ja kauniiksi lopuksi, iltaan kuuluu mun ja mieheni ”appelsiinihetki” 😉 hänen hommansa on kuoria ja palastella ja sit syödään 🙂 hyvä palvelu, vai mitä?

                      

Aika arkisia, mut niitä ”mun juttuja” 🙂

Mikä päivässä suretti? Rehellisesti sanottuna, ei kauheesti mikään!

Mikä päivässä ilahdutti? Taaskin, monet asiat 🙂

Sellaiset tiistai & keskiviikko.

 

Halauksia, Minna

 

Share Button

Aikuisen naisen päiväkirja – se on se!

SUURKIITOS monille viestiä lähettäneille, kun tiedustelin taannoin sitä, mikä aihe blogissa voisi olla kiinnostava 🙂

Vastauksia ja ajatuksia tuli ihan laidasta laitaan – kaikkea melko ”yksityisistä” jutuista aina ihonhoito-, meikki- ja tyylivinkkeihin. Ihan parasta, kun tuli ajatuksia!

Nyt tartuin kiinni kuitenkin aiheeseen, joka oli mielestäni aika hauska. Moni tietää, että touhuan melko paljon sinne ja tänne, erilaisia juttuja. Sekä töissä että vapaalla. Aiheeksi ehdotettiin ”päiväkirjaa”, eli siis tekstiä ja ajatuksia siitä, mitä päivissäni suunnilleen tapahtuu, millaisiin asioihin törmään, mitä ajatuksia ja ideoita herää päivän aikana jne jne. Otetaan tämä!

Aion kirjoittaa päiväkirjaani melko vapaalla tyylillä, eli takuuvarmaa on, että tulen seilaamaan ihan laidasta laitaan… tavoilleni uskollisena. Ajattelin kirjoittaa muutaman kerran viikossa, aina useamman päivän kerrallaan. Liitän mukaan aina pari kuvaa päivästä 🙂

No niin – tuumasta toimeen 🙂 aloitan nyt kuitenkin yhdellä päivällä, eli eilisellä maanantailla, 30.3.20.

************************************************

MAANANTAI 30.3.2020

Maanantaiaamu… en valita! Tykkään oikeastaan arjesta melkoisesti, vaikka mielestäni osaan (nykyään jo) nauttia myöskin vapaasta.

Herätys /herääminen on minulla kokolailla samoihin aikoihin, olipa sitten arki tai pyhä. Siihen se asettui maanantainakin, noin klo 7. Olen aina ollut vähän sellainen, että jos nukun esim. klo 9 saakka, niin jotenkin päivä on ”menetetty”. Esimerkiksi viikonloppusin, jos on vapaata, on aikaisten aamujen omat hetket ihan parasta 🙂

Aamu meni aika tyypillisissä merkeissä, kahvit ja aamutelkkari – uutiset ja päivän polttavat. No, tässä hetkessä jokainen tietää, mitä se aihe-tarjonta on 🙁 Toisaalta on näin mikro-yrittäjänä on todella tärkeää pysyä hereillä tapahtumista.

Tiedossa ja käsillä työpäivä The Body Shop – myymälässäni kauppakeskus Goodmanissa, kivaa 🙂 Ennen töihin lähtöä tietenkin tukan rullaukset, meikit ja sen sellaiset hommat.

Kuten ehkä kuvitella saattaakin, oli päivä kauppakeskuksessa hyvin, hyvin rauhallinen, joskin joitakin ihania asiakkaittakin toki piipahteli ostoksilla. Palvella sai jälleen sekä suomen kielellä, että myös enkuksi. Piristää mukavasti päivää muuten, kun pitää vähän skarpata kielessä 😉 Sain neuvoa ja opastaa niin ihonhoito- kuin meikkiasioissa kuin shampoo valinnoissakin – melko tyypillinen päivä The Body Shop maailmassa siis.

Päivän agendaan kuului myös huhti- ja toukokuun uudelleen budjetointia, oikeastaan siis tavoite-budjetin viilausta, tilanne huomioon ottaen. Ei ole helppoa ei! Ehkä tuo homma vei minut ajatuksiin yrittäjyydestä jälleen kerran… Tulipahan sellainen tunne, että piti postata someen myös tunnelmista, no joo… Mutta kyllä täytyy sanoa, että ajatukset oli loppupäivän melko tiukasti siinä, kuinka tästä selvitään yrityksen kanssa, saadaanko palkat maksuun, mitenkäs kaikki muut maksut jne. Tämä pohdinta toki on ollut oikeastaan päällimmäisenä mielessä jo pari-kolme viikkoa!

No, eipä siinä, kaikki voitava tehdään ja piste. Toisiin ajatuksiin siis mars! Kaupalla meillä vaihtuu kampanjat melko tiuhaan ja niiden esillepanoa oli siis myös agendalla asiakkaiden palvelun lisäksi 🙂

Kotona, maalla taisin olla siinä puoli 7 aikoihin. Siinä sitten keskustelut ajautuivat jälleen edellämainittuihin aiheisiin, melko luontevasti. On parasta, kun voi jakaa asioita ja huolia myös kotona!

Jeee, telkkarista tuli Kaappaus keittiössä – tykkään siitä ja ajatukset siirtyi mukavasti muualle, joskin rehellisyyden nimissä tuli katsottua myös A-studio.

Melko ajoissa nukkumaan, ihan sikseenkin hyvillä mielin 🙂

Mikä päivässä suretti?  No, tämä yrittäjyyteen liittyvä haastevyyhti, koska korona 🙁

Mikä päivässä ilahdutti?  Monetkin asiat, kuten se, että SAAN kuitenkin mennä töihin, mulla on ihana perhe ja koti!

Sellainen maanantai tällä Yrittäjänaisella.

Halauksia, Minna

 

Share Button

Kauneus on ihana työ!

Aiemmin täällä blogissa kerroinkin, että aion raivata entistäkin enemmän tilaa ja aikaa ”kauneus-töille”, niin tein ja olen kyllä niin tyytyväinen! Edelleen olen luonnolisestikin sitä mieltä, että kierrätys ja Second Handin suosiminen on vähintäänkin suositeltavaa meille kaikille. Silti – Second Hand kauppias en halua nyt olla… kauneus ja upeiden ja mielettömien asiakkaiden passaus kauneus-asioissa on mun juttu 🙂

No mikä muuttui suurten päätösten myötä (siis että luovuin Second Hand kaupasta). Se muuttui, että minulla on AIKAA panauetua asiakkaitteni, uusien, vanhojen ja tulevien tarpeisiin entistäkin paremmin. Ja tulihan tässä mukana myös sellainen mukava juttu, että saatan joskus oikeasti pitää myös vapaapäivän, ja se ON luksusta minulle, koska en ole tottunut…

 

Olen entistäkin vakuuttuneempi siitä, että kaikki kosmetiikka tulisi myydä perusteellisten keskustelujen, testaamisten ja kokeilujen jälkeen – kosmetiikka on todella henkilökohtainen juttu. Voi jessus sitä purkkien ja purnukoiden määrää, mitä meillä naisilla vallankin on kaapeissa käyttämättöminä, huh huh. Usein, kuulemma, syynä on juurikin se, ettei IhaNainen tiennyt mitä osti. Kosmetiikka on henkilökohtainen juttu ja vaatii kaverikseen erittäin henkilökohtaisen palvelun ja asiaan paneutuvan osaajan. No wau, nyt mulla on aikaa paneutua.. no, ainakin vähän paremmin.

 

Kauneustyö on rakkaudesta lajiin! Aika paljon on tullut poukkoiltua sinne ja tänne, mutta jotenkin tämän pariin veri vaan vetää, kerta toisensa jälkeen.

En tiedä paremmin mielihyvää työstä tuovaa hetkeä, kuin se, että asiakkaani näkee (todella) ja kokee (todella) oman kauneutensa ja upeutensa. Mun duunissa tätä tapahtuu ihan tämän tuosta 🙂 On niin parasta olla jakamassa niitä hetkiä.

Kauneus on ihana työ!

 

Share Button

Kesä meni ja pientä luopumisen tuskaa ilmassa

Kesä alkaa olla lopuillaan ja syksy on pian täällä. Tykkään kesästä, tykkään myös syksystä. Jotenkin aina yhtä ihana vaihe syksyn tulossa on se, kun voi alkaa sytyttelemään kynttilöitä hämäriin iltoihin. Ta no, kyllähän niitä kaiketi voi sytytellä kesälläkin, mutta tiedät kai, tunnelma ei vaan ole sama.

Tässä kohtaa sitä alkaa miettimään myös mennyttä kesää – olipas ihana ja super-kiireinen kesä! Oli ihania töitä, ihmisiä, hetkiä, kohtaamisia ja vaikka jos mitä.

Minulla oli useita ”työpisteitä” ja myös kaupunkeja oli pari. Oli ne ns. tavalliset työt, eli vakituisemmat ja sitten oli kesäduuni. Kesä todella oli ja meni, vauhdilla, hymy huulilla, pienessä kiireessä suurimman osan ajasta. Kysymys kuuluu nyt – oliko järkevää, vastaus kuuluu – ei ollut, ei.

Enkö siis ole oppinut yrittäjä-vuosinani tästä aiheesta mitään!! Jännää on, että kaikki näyttää aina kalenterissa katsottuna todella hyvältä, mutta kun on toteutuksen aika, on taru toinen. Korostan nyt, en sinällään valita, todellakaan! Olen todella onnellinen siitä, että minulla on töitä ja sellaisia töitä, joita rakastan, sydämestäni. Koitan tässä vaan ikäänkuin ”ääneen” sanoa asioita, joita olisi syytä oppia, tällä ikää ja näillä kilometreillä.

Nyt on sitten totuuden hetki käsillä ja myös luopumisen, uudelleen järjestelyn, ajankäytön opettelun aika. Ja olenkin jo aloittanut! Olen siis totta tosiaan ymmärtänyt, että minunkin vuorokaudessani on 24 tuntia, viikossa 7 päivää ja niin edelleen. Ja olen myös oppinut, että 50-kymppinen nainen, tai ylipäätään minkään ikäinen ihminen ei elä VAIN työtä tehdäkseen.

Olen jo aloittanut luopumisen, ihan konkreettisestikin. Voin sanoa, että ei tunnu mukavalta, mutta valintoja on tehtävä, nyt.

Tässä se tulee – olen päättänyt lopettaa IhaNainen Second Hand-liikkeeni Hämeenlinnan keskustasta, Sibeliuksenkadulta. Tässä kohtaa voin todeta, että liike oli olemassa minun tahdonvoimallani ja suuresta rakkaudesta lajiin. Ja nyt tuntuu tietenkin hiukan pahalta, mutta tiedän ratkaisun olevan oikea.

No niin, hiukan ”vapautuu” aikaa ja ajatustilaa päässä – mihin se nyt sitten jatkossa menee?

Aion käyttää aikani, osaamiseni, paneutumiseni yksinomaan kauneus- ja ihanuus-hommiin 🙂 Aion jälleen osoittaa IhaNaisille Naisille kuinka kauniita, upeita ja uniikkeja he ovatkaan, jokainen. Kosmetiikka, opastukset ja luennot ja kaikki niihin liittyvä tulevat pitämään minut kiireisenä myös, tiedän sen jo nyt.

Aion aikani myös perheeseeni, joka on maailman tärkein ja rakkain!! Ja aion totta tosiaan pitää myös siis vapaata, joskus (vaikka työtäni rakastankin)

Mahtava syksy on aluillaan ja toivon sydämestäni että saan jakaa IhaNaisia asioita mahdollisimman monelle – olipa se sitten meikkivinkkejä, tsemppausta tai työtä!

Tervetuloa IhaNainen syksy 2019 – olen valmis!

 

Share Button

Normipäivä – puhumista, kauneutta ja kierrätystä

#ihaniaduunejamulla #ilovemyjob – varsin usein käyttämiäni ”hästäkkejä” 🙂

Mistä on oma normipäivä sitten tehty, noin niinkun töiden osalta?

Lyhykäisyydessään kauneudesta (muiden), kierrättämisen edistämisestä ja sen jatkuvasti kasvavasta ihastelemisesta, niin ja puhumisesta.

Elämässä on paljon muutakin kuin työ, onneksi. Työ vaan on sellainen, että kun siitä tykkää, niin melkoisesti helpottaa muutakin elämään 😉

Muiden ihon hyvinvointi ja onnistuneet meikit on yksi omista maaleistani, joka päivä. Kosmetiikka ja sillä aikaan saatavat tulokset eivät vaan lakkaa hämmästyttämästä ja haastamasta vieläkin parempiin tuloksiin. Onnistunut suunnitelma, opastus ja ohjaus asiakkaalle tekee mielen niin mahtavan hyväksi, kerta toisensa jälkeen. Kosmetiikan ja kauneuden maailma on niin täynnä ihania asioita, että siihen ei vaan kyllästy koskaan. Laskeskelin tässä juurikin, että kosmetiikka jossakin muodoissaan on ollut merkittävä osa elämääni jo 35 vuoden ajan. Ammatti siitä varsinaisesti tuli koko lailla 25 vuotta sitten, ihan todistusten ja diplomien kera.

Nautittavaa on tarjota asiakkaille myös totaalisen rentoutumisen hetkiä kauneushuoneen pedissä ja siinä saakiin useasti seurata rauhalliseen uneen vaipumista. Ammattilaisen toimesta (mieluiten käsin) tehty hoito on useille asiakkaille arjen pientä luksusta ja se on ehdottomasti yksi tämän työn helmiä. Saada asiakas nauttimaan, rentotumaan ja samalla hyötymään hoidosta / tuotteista.

Kauneuden ja sitä kautta myös hyvinvoinnin maailmassa on omasta näkövinkkelistä katsottuna ihan mahtavaa nähdä ja kokea asiakkaan kohisemalla nouseva itsetunto. Mikä mieletön merkitys sillä onkaan tässä elämässä. Kun tuntee itsensä kauniiksi, huulipunat ja luomivärit on kohdillaan ja iho hehkuu, parantuu myös ryhti, oikeasti. Ryhti paranee, ainakin hetkellisesti myös henkisesti. Ihan mahtavaa!

Kauniiden asioiden – vaatteiden, kenkien, laukkujen ja muiden asusteiden kierrätys on hieno osa normipäivääni. Joka päivä hämmästelen ja myhäilen varsin tyytyväisenä niiden ihanuuksien parissa, joita minulle kaappien kätköistä kiikutetaan myytäväksi. Mitä aarteita niihin kaappeihin on joskus hautautunutkaan (hyvä mulle).

Edellä mainittujen kierrätys on monella tapaa hienoa ja palkitsevaakin. Hyviä hetkiä koetaan kun asiakas löytää itselleen juuri sen sopivan vaatteen tai laukun, ja mikä parasta, varsin huokeaan hintaan. Usein ihanuudessa saattaa olla vielä alkuperäiset kaupan / valmistajan laput paikallaan, silti se on jo Second Hand tavaraa.

Pukeutumisneuvojan / stylistin ammatista ei tässä kohtaa ole ainakaan mitään haittaa. Vartalotyypit ja istuvuudet, värit ja sävyt ovat samalla tavalla tärkeä asia toki myös Second Hand kaupassa!

Täytyy kyllä rehellisyyden nimissä myöntää, että vielä meillä on vaatteiden ja asusteiden kierrättämisestä ja sen hyödyntämisestä paljon opittavaa. Mutta eteenpäin mennään hyvää kyytiä ja minä olen iloinen, että voin tehdä oman osani. Koen tehtäväkseni saattaa kierrätettävät ihanuudet ja oikeat tyypit yhteen.

Olet Ihana – luennot, koulutukset ja tapahtumat on tietysti tärkeä osa ”normipäivää”. Nämähän koostuvat periaatteessa lyhykäisyydessään edellä mainituista aiheista – kauneudesta ja hyvinvoinnista, pukeutumisesta ja tyylistä. Ja siihen sitten kylkeen se puhuminen tai puhetyö, kuinka vaan. Sitäkin on saanut tehdä paljon ja pitkään. Mahtavinta on tietenkin se, että saa puhua aiheista, jotka ovat tärkeitä ja lähellä sydäntä ja aiheista, jotka tietää ja osaa.

Näin, sellainen normi(työ)päivä 🙂

Näistä kaikista osista koostuu sellainen aika kiva sekametelisoppa, joka pysyy hanskassa. Osat kuuluvat aina jostakin kulmasta yhteen ja tukevat toinen toistaan.

On aika hienoa, että saa tehdä töitä, joista oikeasti tykkää ja tuntee omakseen. Eipä ole aamuisin, päivisin tai iltaisin sellaista tunnetta, että ei huvita mennä töihin – tai ainakin niitä hetkiä on ihan äärimmäisen harvoin.

– Minna –

Share Button

Kun omin silmin saa nähdä!

Oma, henkilökohtainen ihonhoitoRUTIINI – kyllä vaan, se toimii!

Jälleen hiukan ajatuksia ihonhoidosta. Nyt on ihan pakottava tarve kertoa ihan mielettömän hienoja kokemuksia, yhdessä asiakkaan kanssa koettuja <3

 

Tapasimme tämän kyseisen asiakkaani kanssa koko lailla vuosi sitten, muutaman hyvän sattumuksen kautta. Tämä upea aikuinen nainen kertoi sittemmin oman ihonsa ja sen hoidon haasteista – ja näinhän minä sen, omin silmin. Iho oli todella syper-hyper kuiva ja sen(kin) johdosta sävy hiukan harmahtava ja ihon olemus ”eloton”. Silmänympärysalue oli päässyt hoidossa myös unohtumaan melko tyystin.  Hän kertoi kokeilleensa erilaisia, eri merkkien tuotteita, mutta se tärkeä RUTIINI ja tuotteiden yhteensopivuus puuttui. Hän kaipaili kovasti myös henkilökohtaista, juuri hänen tarpeitaan tyydyttävää palvelua ja vinkkejä.

Päätimme että aloitetaan ihan sieltä alusta – päivittäinen ihonhoitoRUTIINI. Ja tämänkin osalta niin sanotusti aasta, eli puhdistuksesta. Siitä päivittäisen kosteutuksen kautta silmänympärysalueen  joka päiväiseen hoitoon. Näin päästiin siis alkuun ja tällä ohjelmalla edettiin parin kuukauden ajan. Asiakas sitoutui antamiini ohjeisiin ja joka päiväiseen tuotteiden käyttöön ja minä seurailin tilannetta. Ihon kirkastuminen alkoi pian ja kosteus tasapainokin parani. Tarvittiin kuitenkin vielä pientä buustia ja näin otettiin käyttöön seerumit ja naamio, omilla käyttöohjeillaan. Tuotevalikoima asiakkaalla on kasvanut vielä muutamalla tuotteella tässä vuoden kuluessa, mutta RUTIINI on säilynyt!

Muutama päivä sitten tämä ihana asiakkaani totesi minulle, että hänen ihonsa ei ole koskaan ollut yhtä hyvässä kunnossa, eikä hän halua ”ikinä” luopua tästä RUTIINISTA ja tuotteista! Se oli musiikkia korville, sillä mikään ei tuo ihonhoidon ammattilaiselle parempaa fiilistä, kuin näin tyytyväinen asiakas ja se mitä omin silmin voi nähdä – ihoa ei uskoisi samaksi kuin vuosi sitten! Niin mahtavaa!

Suosittelen lämpimästi – omat ihonhoitorutiinit, yhdessä ammattilaisen kanssa suunnitellut sellaiset ja mukaan korkealaatuiset tuotteet. Tähän kylkeen tiukasti oma sitoutuminen hoitoon.

P.S. Iho kaipaa hoitoa ja suojaa myös kesäaikaan ja oikeastaan erityisesti silloin 😉

– Minna –

 

Share Button