Mitäs nyt sitten?

Olenpas tässä korona-kurimuksen aikan miettinyt ja paljon – kaikenlaista!

Olen kelannut aikaa taaksepäin, aina sinne parinkymmenen vuoden taakse. Olen miettinyt elämää – töitä ja muutakin. Summana voisi kai todeta, että olen kyllä totisesti saanut olla todella monessa mukana.

Suurimmaksi osaksi olen itse työllistänyt itseni, olen luonut itselleni niin sanotun työpaikan. Välillä on mennyt maaliin, hyvinkin ja välillä on karahtanut karille ihan kunnolla. Kokemuksia yhtä kaikki!

En ole koskaan tottunut pääsemään helpolla mistään. Olen tottunut tekemään todella paljon töitä ja paljon myös ihan niitä monelle yrittäjälle tuttuja ”ilmaisia hommia”. Tunti-, päivä- ja viikkokausiakin asioita aamusta iltaan, josta ei suoranaisesti saa mitään palkkaa, ei heti eikä mahdollisesti myöhemminkään. Moni miettii tässä kohtaa tekstiä : No miks teit? Koska halusin ja uskoin, koska olen saanut suurimmaksi osaksi tehdä sitä, mitä eniten rakastan, siis töissä ja niiden suhteen.

Tässä samalla huomaan melko merkittävän jutun, mitä en ihan suoraan sanottuna ole edes sen kummemmin ajatellut. Jutun, joka tuntuu jotenkin jopa hiukan pahalta…. Huomaan, että minut on varmasti mitä suurimmassa määrin arvioitu aina enemmän tai vähemmän TYÖN KAUTTA! Eli toisin sanoen, olen olemassa suurimmalle osalle ihmisistä työn kautta – puhujana, yrittäjänä, opastajana, meikkaajana, kosmetologina, esimiehenä ja niin edelleen.

Kysymys kuuluu – entä JOS en enää olekaan? Olemassa työn kautta? Mitenkäs sitten ollaan? Tuntuu aika järkyltä vastata itselleen, että oikeastaan en tiedä… Elämä on minulla määräytynyt ja muodotunut työ edellä – aikataulut, tapaamiset, lomat (mitkä lomat??), harvinaiset vapaat jne…. Vaan eipä muodostu enää!

Olen tosiaankin nyt uuden edessä! Ja suoraan sanottuna olen tästä aika innoissani 🙂 Olen monessakin yhteydessä todennut, että ”ei niin paljon pahaa, ettei jotain hyvääkin” – se piti nytkin paikkansa. Tämä siis nyt tähän korona-aikaan viitaten. Olen joutunut (saanut) olla vapaalla, olen joutunut (saanut) aikaa olla perheen lisäksi myös itseni kanssa ja niin edelleen. Ja kuten sanottu, olen aika innoissani.

Mitäs nyt sitten?

Yrittäjänä tietenkin jatkan kosmetiikan parissa ja olen siis töissä, mutta nyt olen töissä, kuten ”normaalit ihmiset”. Tulee olemaan vapaapäiviä, jopa hiukan kesälomaa – tuntuu ihan mahtavalta!

Viime päivät olen miettinyt, että haluaisin tehdä jotain uutta… en töitä, vaan jotain muuta. Aika huikea fiilis pohtia tälläistä, mulla todellakin voisi olla aikaa tehdä ”jotain muuta”. Yhtään en vielä tiedä, mitä se tulee olemaan ja tuleeko, mutta mietinnässä on. Ja se tuntuu nyt niin hyvältä 🙂

Mielenkiinnolla siis kohti tulevaa 🙂 Ei todellakaan niin paljon pahaa, ettei jotain hyvääkin!

Minna

Share Button

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *